maanantai 10. huhtikuuta 2017

Mitä puen päälleni?

Usein lasten on vaikea tietää, mitä he pukisivat päälleen Suomen vaihtelevassa ilmastossa. Näiden kuvien avulla lapset pystyvät myös itse tarkistamaan ulos tarvittavat vaatteet ja ne toimivat myös vinkkinä vanhemmille siitä, millaisia vaatteita lapsella olisi hyvä olla mukana päiväkodissa.


Laita esimerkiksi nuoli osoittamaan päivän lämpötilaa ja laita sinitarralla tai tarranauhalla tarvittavat vaatteet viereen. Myös sääkuvia voi tässä hyödyntää.

Lataa tästä pohja ja tarvittavat vaatteet.

Kuvat: Papunetin kuvapankki:
Sergio Palao/CATEDU: shortsit, t-paita, lenkkitossut, huppari, housutx2, Lippis, sormikkaat
Paxtoncrafts Charitable Trust: takki, pusero ("pusakka"), sormikkaat ("hansikkaat"), sadetakki, saappaat
Aino Ojala: Kauluri, toppahaalari, kurahanskat
Elina Vanninen: Hattu, kurahousut, talvisaappaat
Jenna Repo: Välihaalari
Annakaisa Ojanen: hanska

keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Salapoliisina värejä ja ominaisuuksia oppimassa

Tässä pelissä lapset pääsevät tutkimaan itsensä ja kavereidensa vaatteita ja ominaisuuksia.

Leikissä yksi lapsista - salapoliisi - poistuu huoneesta. Tällä välin muut lapset valitsevat keskuudestaan yhden lapsen, jonka ominaisuuksista tehdään kuvakartta. Tutkitaan hiuksia, silmien väriä sekä vaatteita. Kun vihjeet ovat valmiit, salapoliisin on tarkoitus päätellä vihjeiden avulla, ketä lapsista on kuvien avulla kuvailtu. Opettajan tehtävänä on auttaa lasta sanallistamaan kuvavihjeitä.

Leikki voidaan aloittaa ensin perusväreillä ja ominaisuuksilla ja vähitellen lisätä kuvien määrää, kun leikki tulee tutuksi ja lasten kielitaito paranee.

Tästä voit tulostaa peliin tarvittavat kuvat ja pohjan.
Kuvat: Sergio Palao/CATEDU, Papunetin kuvapankki

Artikkeleita, tietoa, näkökulmia varhaiskasvatuksen ammattilaisille

Tähän postaukseen olemme keränneet muutamia hyödyllisiä artikkeleita ja teoksia koskien monikielisyyttä varhaiskasvatuksessa. Tärkeitä teemoja ovat varhainen kielenoppiminen, kasvatuksellinen yhteistyö kodin kanssa ja suomi toisena kielenä-opetuksen rooli päiväkodissa.

Saako olla suomea? - Opas suomi toisena kielenä -opetukseen
Saako olla suomea? Opas suomi toisena kielenä opetukseen
Nissilä, Leena; Martin, Maisa; Vaarala, Heidi & Kuukka, Ilona. Julkaisija OPH. 2006
Lapsi ja kieli

Lapsi ja kieli. Kielellinen kehittyminen varhaiskasvatuksessa 
Nurmilaakso, Marja & Välimäki, Anna-Leena (toim.). Julkaisija THL. 2011

-  Kattavasti lapsen varhaisesta kielenkehityksestä kertova teos on käytössä Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitoksella lastentarhanopettajien koulutuksessa. Artikkelit antavat näkökulmia niin S1-oppimiseen ja kielellisen tietoisuuden kasvattamiseen, kuin myös suomen oppimiseen toisena kielenä. Koko teos nettijulkaisuna, suosittelemme!  -  



Linda Halgunseth, verkkoartikkeli, education.com, 17.2.2010

-  Englanninkielisessä artikkelissa professori Halgunseth esittelee varhaista toisen kielen oppimista ja sen vaiheita.  -


 Maria Kela,  verkkojulkaisussa Kieli, koulutus ja yhteiskunta, touko-kesäkuu 2012

-  Kysymys suomi toisena kielenä -opetuksen toteuttamisesta varhaiskasvatuksessa on edelleen ajankohtainen, vaikka tästä artikkelista onkin jo puoli vuosikymmen aikaa. S2-opetuksen kirjo päiväkodeissa onkin hyvin vaihtelevaa, sillä yksioikoista vastausta kysymykseen ei taida vieläkään olla löytynyt. Artikkelissaan Kela muistuttaa perustavanlaatuisesta seikasta: "Kieltä oppiessaan lapsi ei yritä ”oppia puhumaan jotakin kieltä” vaan ensisijaisesti hän pyrkii kommunikoimaan eri tilanteissa sopivalla tavalla. Kieli siis näyttäytyy lapselle arkisissa tilanteissa yhtenä luonnollisena käyttäytymisen osana, jota ei opiskella erikseen vaan joka omaksutaan samalla, kun sosiaalistutaan ryhmään."  -



Jenni Pitkäranta, pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto Helda.fi, huhtikuu 2016
-  Gradussaan Pitkäranta kartoittaa kirjallisuuden käyttöä S2-opetuksen resurssina varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksessa on kuultu kentällä töitä tekeviä ammattilaisia, joiden jakamasta tietotaidosta voi saada uusia ideoita omaan työhönsä  -



Tiina Forsell, Pia Hiltunen, Maarit Pihlava ja Jenni Alisaari, verkkojulkaisussa Kieli, koulutus ja yhteiskunta, toukokuu 2016
-  Kattava artikkeli valmistavan opetuksen roolista maahanmuuttajataustaisen lapsen kotouttajana. Päiväkoteihin tulee myös Suomeen juuri tulleita, pieniä lapsia. Siksi varhaiskasvatuksen osa kotoutumisen tukemisessa on vähintään yhtä merkittävä, ja jokaisen siellä työtä tekevän tulisi tunnistaa, mitä maahan vasta saapunut lapsi tarvitsee.  -


Samran Khezri, verkkojulkaisussa Kieli, koulutus ja yhteiskunta, toukokuu 2016

Satu Rakkolainen-Sossa, verkkojulkaisussa Kieli, koulutus ja yhteiskunta, toukokuu 2016 

-  Kaksi artikkelia yllä kertovat koulun ja päiväkodin yhteistyöstä monikulttuuristen ja -kielisten perheiden kanssa. Kasvatuksellinen yhteistyö on aina lapsen etu, mutta jokainen perhe on erilainen. Miten päästä alkuun ilman yhteistä kieltä? Mitä todellista merkitystä yhteistyöllä on lapsen kasvun ja kehityksen kannalta?  -



Mielenkiintoisia artikkeleita löytää paljon, kun hakee englanniksi esimerkiksi seuraavilla hakusanoilla: early second language learning, early second language acquisition, L2 acquisition   :)

Toiminnallisia satuja yhdessä lasten kanssa

Lapsille ääneen lukeminen on hieno ja ehdottoman tärkeä perinne päiväkodeissa. Lapselle lukeminen herättää hiljalleen kielellisen tietoisuuden, mikä on edellytys lukemaan ja kirjoittamaan oppimiselle. Jo hyvin pieni lapsi imee kuulemistansa saduista sanastoa ja kielen rakenteita, sekä oppii seuraamaan juonta ja hahmottamaan kokonaisuuksia. Lukeminen palvelee valtavasti myös monikielistä lasta.

Varhaiskasvatuksen kentällä olemme törmänneet pariin otteeseen myös toiminnallisiin satuihin, joissa lapsen osallisuus ja sitoutuneisuus näkyvät uudella tavalla perinteiseen ääneenlukuun verrattuna. Jo 2-vuotias suomea toisena kielenä puhuva voi kokea olevansa tärkeässä roolissa tarinan luojana. Samalla tavoin olemme huomannet toiminnallisten satujen iskevän myös viskareihin. Toiminnallinen satu vaatii kuulijaltaan enemmän, mutta sitoutuminen on helpompaa ja osallistuminen antoisampaa.

Toteutustapoja olisi varmasti loputtomiin, mutta tällä kertaa päädyimme tuottamaan neljä satua, joihin lapset osallistuvat kuvittajina kuvakorttien avulla. Jokaiseen satuun on koottu omat kuvasanastonsa, joiden kuvat jaetaan lapsille ennen aloittamista. Pienryhmässä saa aina irti enemmän, silloin jokainen lapsi voi saada useamman kuvan. Aikuinen kertoo tarinaa ja lapset ovat tarkkana - milloin tarinassa esiintyy asia, joka on juuri minun kuvakortissani? Kun lapsi tunnistaa tarinasta substantiivinsa, hän saa liittää kuvansa muiden jatkoksi esim. seinälle. Aikuinen toistaa tarvittaessa ja johdattelee. Osallistumisen riemu on nähtävissä, kun juuri oma sana ponnahtaa tarinassa seuraavaksi :)

Linkeistä tulostettavissa sekä tarina, että kuvat. Kuvat: Sergio Palao / ARASAAC-kuvat / Papunetin kuvapankki. Poikkeuksena 'pulkka': Aino Ojala / Papunetin kuvapankki.

Kesä kuvasanasto
Kesä tarina
Kevät kuvasanasto
Kevät tarina
Syksy kuvasanasto
Syksy tarina
Talvi kuvasanasto
Talvi tarina

Näitä lyhyitä tarinoita on kohtuullisen helppo luoda itse. Päätät vain, mitä sanastoa tai millaisia rakenteita tarinan kautta on tarkoitus harjoitella, yhdistät ne tarinaksi, ja luot kuvatyökalulla kuvakortit tarinaan. Laminoit, sinitarroitat, valmis!

S2-opetussuunnitelmia eri puolilta Suomea

"Varhaiskasvatuksessa tuetaan monipuolisesti vieraskielisten ja monikielisten lasten kielitaidon sekä kieli- ja kulttuuri-identiteettien ja itsetunnon kehittymistä", mainitaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 2016. Täsmälleen sama todetaan Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Varhaiskasvatuksella ei ole omaa virallista opetussuunnitelmaa, joka sitoisi ja asettaisi kriteerit sille, mitä lapsen tulee päiväkotitaipaleensa aikana oppia. Niinpä myös suomi toisena kielenä -opetuksen kohdalla varhaiskasvattajille jää suuri vastuu siitä, miten ja mitä suomea toisena kielenään puhuva lapsi oppii.

Siinä, miten paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat ja niiden oheen tehdyt S2-suunnitelmat palvelevat ammattilaista lapsiryhmässään, on varmasti paljon eroja. Oheisissa paikallisissa suunnitelmissa on kuitenkin kaikissa jotakin, mikä tuo S2-opetuksen päiväkodissa hieman konkreettisemmalle tasolle. Olkaa siis hyvät, Porvoo, Kemi, Riihimäki ja Lappeenranta!

Kielitaidon kämmenmalli / Porvoon varhaiskasvatuksen S2-opetuksen sivut

Kemin S2-opetus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa -asiakirja
Muun muassa havainnollistava 'Toisen kielen kielitaidon kehityksen portaat' -malli, 'Kielitaidon kämmenmalli' käytännössä kuvattuna, arviointimenetelmien lista, kielen kehityksen tukemisen muistilista ja linkkivinkkejä.


Riihimäen suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen
> Suunnitelmaan kirjattu tarkasti kielen kehityksestä, sen vaiheista ja osa-alueista, toisen kielen oppimisen vaiheista ja S2-opetuksen menetelmistä arjessa. Liitteenä 'Suomi on erilainen kieli' -artikkeli, joka esittelee suomen kielen erikoispiirteitä oppimisen kannalta.


Porvoon varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä -opetuksen sivut
 > Porvoon sivuilla
 vuosittaisia kielellisiä tavoitteita ja miten puhua vanhemmille kielten merkityksestä
aikuisen kielellisestä roolista,
päivähoidon aloitusvaiheen kielipulmista sekä 
konkreettinen suunnitelma 'Maahanmuuttajataustainen lapsi ja kielellinen tuki'.


Lappeenrannan varhaiskasvatuksen eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset ja perheet-sivusto
Kuvien käyttö S2-opetuksen tukena
opas 'Rakkautta ja vanhemmuutta kahdenkulttuurin perheissä'
Lapsen kielen arvioinnin avuksi -dokumentti

Hauska viikkoleikki

Viikonpäivät, jumppaliikkeet, verbit ja loruttelu yhdistyvät tässä vauhdikkaassa leikissä. Hauskan viikkoleikin voi ottaa osaksi jokaista aamun aloitusta, maanantaista aloittaen, eikä se vaadi esivalmisteluja. Leikki laittaa lapset, pohtimaan, muistelemaan ja keksimään - ja sitten liikkumaan sen mukaisesti.

Leikki alkaa liikkeelle lähtemällä. Tilasta riippuen voidaan kiertää pöytiä tai liikkua piirissä kiihtyvällä tahdilla. Samalla lausutaan yhteen ääneen:

"Ootteko kuulleet, ootteko kuulleet,
hauskasta viikko leikistä?
Ootteko kuulleet, ootteko kuulleet,
hauskasta viikko leikistä?"

Liike pysähtyy ja aikuinen kysyy lapsilta, mitä 'maanantaina' voisi tehdä. Yksi lapsista saa näyttää keksimänsä liikkeen, joka kokeillaan kerran yhteisesti. Liikkeeseen liitetään lause "maanantaina tehdään näin". Tämän jälkeen loru alkaa alusta tilassa liikkumisella ja lopussa tehdään maanantain liike. Seuraavina viikonpäivinä loruun lisätään aina uusi liike. Samalla lapset joutuvat muistelemaan, mitä liikkeitä loruun on jo liitetty. Jokaisen lisätyn viikonpäivän jälkeen säkeistö lausutaan alusta tilassa liikkuen. Perjantaina koko loru kuulostaisi siis tältä:

"Ootteko kuulleet, ootteko kuulleet,
hauskasta viikko leikistä?
Ootteko kuulleet, ootteko kuulleet,
hauskasta viikko leikistä?
Maanantaina tehdään näin

Ootteko kuulleet, ootteko kuulleet,
hauskasta viikko leikistä?
Ootteko kuulleet, ootteko kuulleet,
hauskasta viikko leikistä?
Maanantaina tehdään näin 
Tiistaina tehdään näin

Ootteko kuulleet, ootteko kuulleet,
hauskasta viikko leikistä?
Ootteko kuulleet, ootteko kuulleet,
hauskasta viikko leikistä?
Maanantaina tehdään näin 
Tiistaina tehdään näin
Keskiviikkona tehdään näin
 
Ootteko kuulleet, ootteko kuulleet,
hauskasta viikko leikistä?
Ootteko kuulleet, ootteko kuulleet,
hauskasta viikko leikistä?
Maanantaina tehdään näin 
Tiistaina tehdään näin
Keskiviikkona tehdään näin
Torstaina tehdään näin 

Ootteko kuulleet, ootteko kuulleet,
hauskasta viikko leikistä?
Ootteko kuulleet, ootteko kuulleet,
hauskasta viikko leikistä?
Maanantaina tehdään näin 
Tiistaina tehdään näin
Keskiviikkona tehdään näin
Torstaina tehdään näin
perjantaina tehdään näin!" 

Koko rimpsun ja jumppailun lopuksi on ryhmä varmasti läkähdyksissä ja valmis toimintaan :)

Lasten kuvakirjat työkaluna kielenoppimisessa

Kuvakirjat ovat osa jokaisen päiväkodin varustusta. Kirjoista voi nauttia monella tavoin, esimerkiksi lapset keskenään, koko ryhmä yhdessä tai aikuinen pienryhmän kanssa. Nykyään tunnetaan monia erilaisia tapoja työskennellä kirjallisuuden kanssa jo aivan pienten ryhmässä, mutta monesti kirjojen käyttö uhkaa jäädä pinnalliseksi, satunnaiseksi ja irralliseksi. Unohtamatta lapsen oikeutta puhtaasti nauttia lukemisesta yhdessä aikuisen kanssa, voidaan erityisesti kuvakirjojen kanssa työskennellä myös syvemmin ja pitkäjänteisemmin, lapsen osallisuutta arvostaen. Kirjojen valintaa ja työskentelytapoja kannattaa pohtia mm. toisen kielen oppimisen, identiteetin rakentumisen ja yhteisöllisyyden näkökulmista.
Millaiset teemat ovat lasten kokemusmaailmaa lähellä? Millaisia kokemuksia kirjojen kautta halutaan tarjota? Millaista sanastoa kirjat tarjoavat? Millainen on tekstin ja kuvan suhde kirjassa? Tukeeko kuvitus nimeämistä ja omaa kerrontaa? Ja ennen kaikkea – miten kuvakirjaa voisi lähteä lasten kanssa työstämään?

Uusia lastenkirjoja julkaistaan tiheään ja kaupunkien kirjastot hankkivat niitä hyllyihinsä ahkerasti. Mm. erilaiset moninaisuuden teemat ovat selvä trendi nykypäivän lastenkirjallisuudessa, mikä onkin ihan mahtava asia! Myös kaveritaitoihin ja tunnekasvatukseen keskittyviä lastenkirjoja ilmestyy koko ajan lisää. Maailmankoulun sivuilta löytyy kattava listaus varhaiskasvatukseen sopivista kirjoista, joissa tärkeitä teemoja. Seuraavassa myös muutamia kuvakirjoja ja -sarjoja, joihin olemme itse tutustuneet:


Parku-Pöllö -sarja, Friester & Goossens: Lasten Keskuksen kirjoja, jossa ihanan herkkä kuvitus! Pieni pöllö elää metsässään muiden erilaisten asukkien kanssa. Pöllö seikkailee lumessa, etsii ilmapalloaan ja - parkuu vain. Tuoreita kirjoja, joissa hyvää sanastoa ja paljon dialogia.

Leijona ja hiiri, Bright: Pieni hiiri kyllästyy olemaan huomaamaton ja päättää opetella ärjymään. Apua hän pyytää leijonalta, ja kaksikosta tulee lopulta hyvät ystävykset. Kuvitus on vaikuttavaa ja teksti runomuotoista. Hyvän mielen tarina, jossa eläinhahmoilla omat luonteensa.

Hipinäaasi apinahiisi, Hytönen kuv. Pikkujämsä: Kuvitukseltaan ja kieleltään värikäs ja rikas kirja, jossa teemana samanlaisuus ja erilaisuus. Kaikki viidakon eläimet kiusaavat Hipinäaasia, mutta löytäessään ystävän se oppii hyväksymään itsensä juuri sellaisena kuin on.

Seepra joka oli liian vikkelä, Desmond: Viidakon eläinten ystävyys säröilee, sillä seepra ei osaa leikkiä kaveriensa tahtiin. Lopulta kaikki kuitenkin järjestyy. Kirja tarjoaa aiheita pohdinnalle lasten kanssa ja kuvitus tukee mielikuvitusta.

Kyllä me osaamme!, Pressler & Geisler: Lasten Keskuksen kirja, jossa itsetuntoa vahvistavia tarinoita eri teemoista. Mukana mm. päiväkoti, ulkoilu, kauppareissu, lääkärikäynti... Kuvitus on miellyttävä ja tukee nimeämistä sekä yhteistä keskustelua. Pitkä kirja, jonka lukemista suosittelemme yksi tarina kerrallaan.


Tässä vielä mainioita päiväkotiaiheisia kirjoja, joissa rikas kuvitus tukee nimeämistä ja keskustelua. Täsmäsanastoa lapselle, jolle päiväkodin arki ja suomenkieli eivät ole vielä kovin tuttuja:

Iida ja pehmot päiväkodissa, Kruusval suom. Marttinen. Iida ja pehmot seikkailevat toisessa kirjassa myös puistossa.


Oona ja Eetu – päivä hoidossa, Kirkkopelto ja Wäre. Samoilta tekijöiltä myös muita Oona ja Eetu kirjoja!

Sannan päiväkoti, Wolde. Wolden Sanna- ja Teemu-sarjoissa pieniä kirjoja monenmoisesta aiheesta. 

Onni-poika menee päiväkotiin, Pelliccioni. Onni-pojan elämästä on tehty kokonainen sarja. Pienille lapsille.

Tatu ja Patu päiväkodissa, Havukainen ja Toivonen. Tatu ja Patu-sarjan sekä samojen tekijöiden Veera-sarjan kirjoissa riittää loputtomiin katseltavaa. Raikkaan humoristinen ote kuvakirjaan, juoni poukkoilee ja johdattaa tutkimisen äärelle.

Oma kuvasanakirjani: Päiväkoti, Gernhaüser. Kuvasanakirja, jossa hurjasti tunnistettavaa ja lyhyt kertova teksti joka sivulla.