Usein lasten on vaikea tietää, mitä he pukisivat päälleen Suomen vaihtelevassa ilmastossa. Näiden kuvien avulla lapset pystyvät myös itse tarkistamaan ulos tarvittavat vaatteet ja ne toimivat myös vinkkinä vanhemmille siitä, millaisia vaatteita lapsella olisi hyvä olla mukana päiväkodissa.
Laita esimerkiksi nuoli osoittamaan päivän lämpötilaa ja laita sinitarralla tai tarranauhalla tarvittavat vaatteet viereen. Myös sääkuvia voi tässä hyödyntää.
Lataa tästä pohja ja tarvittavat vaatteet.
Kuvat: Papunetin kuvapankki:
Sergio Palao/CATEDU: shortsit, t-paita, lenkkitossut, huppari, housutx2, Lippis, sormikkaat
Paxtoncrafts Charitable Trust: takki, pusero ("pusakka"), sormikkaat ("hansikkaat"), sadetakki, saappaat
Aino Ojala: Kauluri, toppahaalari, kurahanskat
Elina Vanninen: Hattu, kurahousut, talvisaappaat
Jenna Repo: Välihaalari
Annakaisa Ojanen: hanska
Kielipalikat
Suomi toisena kielenä materiaalia varhaiskasvatukseen
maanantai 10. huhtikuuta 2017
keskiviikko 5. huhtikuuta 2017
Salapoliisina värejä ja ominaisuuksia oppimassa
Tässä pelissä lapset pääsevät tutkimaan itsensä ja kavereidensa vaatteita ja ominaisuuksia.
Leikissä yksi lapsista - salapoliisi - poistuu huoneesta. Tällä välin muut lapset valitsevat keskuudestaan yhden lapsen, jonka ominaisuuksista tehdään kuvakartta. Tutkitaan hiuksia, silmien väriä sekä vaatteita. Kun vihjeet ovat valmiit, salapoliisin on tarkoitus päätellä vihjeiden avulla, ketä lapsista on kuvien avulla kuvailtu. Opettajan tehtävänä on auttaa lasta sanallistamaan kuvavihjeitä.
Leikki voidaan aloittaa ensin perusväreillä ja ominaisuuksilla ja vähitellen lisätä kuvien määrää, kun leikki tulee tutuksi ja lasten kielitaito paranee.
Tästä voit tulostaa peliin tarvittavat kuvat ja pohjan.
Kuvat: Sergio Palao/CATEDU, Papunetin kuvapankki
Leikissä yksi lapsista - salapoliisi - poistuu huoneesta. Tällä välin muut lapset valitsevat keskuudestaan yhden lapsen, jonka ominaisuuksista tehdään kuvakartta. Tutkitaan hiuksia, silmien väriä sekä vaatteita. Kun vihjeet ovat valmiit, salapoliisin on tarkoitus päätellä vihjeiden avulla, ketä lapsista on kuvien avulla kuvailtu. Opettajan tehtävänä on auttaa lasta sanallistamaan kuvavihjeitä.
Leikki voidaan aloittaa ensin perusväreillä ja ominaisuuksilla ja vähitellen lisätä kuvien määrää, kun leikki tulee tutuksi ja lasten kielitaito paranee.
Tästä voit tulostaa peliin tarvittavat kuvat ja pohjan.
Kuvat: Sergio Palao/CATEDU, Papunetin kuvapankki
Artikkeleita, tietoa, näkökulmia varhaiskasvatuksen ammattilaisille
Tähän postaukseen olemme keränneet muutamia hyödyllisiä artikkeleita
ja teoksia koskien monikielisyyttä varhaiskasvatuksessa. Tärkeitä
teemoja ovat varhainen kielenoppiminen, kasvatuksellinen yhteistyö kodin
kanssa ja suomi toisena kielenä-opetuksen rooli päiväkodissa.
Saako olla suomea? Opas suomi toisena kielenä opetukseen
Nissilä, Leena; Martin, Maisa; Vaarala, Heidi & Kuukka, Ilona. Julkaisija OPH. 2006
Lapsi ja kieli. Kielellinen kehittyminen varhaiskasvatuksessa
Nurmilaakso, Marja & Välimäki, Anna-Leena (toim.). Julkaisija THL. 2011
- Kattavasti lapsen varhaisesta kielenkehityksestä kertova teos on käytössä Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitoksella lastentarhanopettajien koulutuksessa. Artikkelit antavat näkökulmia niin S1-oppimiseen ja kielellisen tietoisuuden kasvattamiseen, kuin myös suomen oppimiseen toisena kielenä. Koko teos nettijulkaisuna, suosittelemme! -
- Kysymys suomi toisena kielenä -opetuksen toteuttamisesta
varhaiskasvatuksessa on edelleen ajankohtainen, vaikka tästä
artikkelista onkin jo puoli vuosikymmen aikaa. S2-opetuksen kirjo
päiväkodeissa onkin hyvin vaihtelevaa, sillä yksioikoista vastausta
kysymykseen ei taida vieläkään olla löytynyt. Artikkelissaan Kela
muistuttaa perustavanlaatuisesta seikasta: "Kieltä oppiessaan lapsi ei
yritä ”oppia puhumaan jotakin kieltä” vaan
ensisijaisesti hän pyrkii kommunikoimaan eri tilanteissa sopivalla
tavalla. Kieli siis näyttäytyy lapselle arkisissa tilanteissa yhtenä
luonnollisena käyttäytymisen osana, jota ei opiskella erikseen vaan joka
omaksutaan samalla, kun sosiaalistutaan ryhmään." -
- Kaksi artikkelia yllä kertovat koulun ja päiväkodin yhteistyöstä monikulttuuristen ja -kielisten perheiden kanssa. Kasvatuksellinen yhteistyö on aina lapsen etu, mutta jokainen perhe on erilainen. Miten päästä alkuun ilman yhteistä kieltä? Mitä todellista merkitystä yhteistyöllä on lapsen kasvun ja kehityksen kannalta? -
Mielenkiintoisia artikkeleita löytää paljon, kun hakee englanniksi esimerkiksi seuraavilla hakusanoilla: early second language learning, early second language acquisition, L2 acquisition :)
Saako olla suomea? Opas suomi toisena kielenä opetukseen
Nissilä, Leena; Martin, Maisa; Vaarala, Heidi & Kuukka, Ilona. Julkaisija OPH. 2006
Lapsi ja kieli. Kielellinen kehittyminen varhaiskasvatuksessa
Nurmilaakso, Marja & Välimäki, Anna-Leena (toim.). Julkaisija THL. 2011
- Kattavasti lapsen varhaisesta kielenkehityksestä kertova teos on käytössä Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitoksella lastentarhanopettajien koulutuksessa. Artikkelit antavat näkökulmia niin S1-oppimiseen ja kielellisen tietoisuuden kasvattamiseen, kuin myös suomen oppimiseen toisena kielenä. Koko teos nettijulkaisuna, suosittelemme! -
Linda Halgunseth, verkkoartikkeli, education.com, 17.2.2010
- Englanninkielisessä artikkelissa professori Halgunseth esittelee varhaista toisen kielen oppimista ja sen vaiheita. -
Maria Kela, verkkojulkaisussa Kieli, koulutus ja yhteiskunta, touko-kesäkuu 2012
Jenni Pitkäranta, pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto Helda.fi, huhtikuu 2016
-
Gradussaan Pitkäranta kartoittaa kirjallisuuden käyttöä S2-opetuksen
resurssina varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksessa on kuultu kentällä töitä
tekeviä ammattilaisia, joiden jakamasta tietotaidosta voi saada uusia
ideoita omaan työhönsä -
Tiina Forsell, Pia Hiltunen, Maarit Pihlava ja Jenni Alisaari, verkkojulkaisussa Kieli, koulutus ja yhteiskunta, toukokuu 2016
- Kattava
artikkeli valmistavan opetuksen roolista maahanmuuttajataustaisen
lapsen kotouttajana. Päiväkoteihin tulee myös Suomeen juuri tulleita,
pieniä lapsia. Siksi varhaiskasvatuksen osa kotoutumisen tukemisessa on
vähintään yhtä merkittävä, ja jokaisen siellä työtä tekevän tulisi
tunnistaa, mitä maahan vasta saapunut lapsi tarvitsee. -
Samran Khezri, verkkojulkaisussa Kieli, koulutus ja yhteiskunta, toukokuu 2016
Satu Rakkolainen-Sossa, verkkojulkaisussa Kieli, koulutus ja yhteiskunta, toukokuu 2016
- Kaksi artikkelia yllä kertovat koulun ja päiväkodin yhteistyöstä monikulttuuristen ja -kielisten perheiden kanssa. Kasvatuksellinen yhteistyö on aina lapsen etu, mutta jokainen perhe on erilainen. Miten päästä alkuun ilman yhteistä kieltä? Mitä todellista merkitystä yhteistyöllä on lapsen kasvun ja kehityksen kannalta? -
Mielenkiintoisia artikkeleita löytää paljon, kun hakee englanniksi esimerkiksi seuraavilla hakusanoilla: early second language learning, early second language acquisition, L2 acquisition :)
Toiminnallisia satuja yhdessä lasten kanssa
Lapsille ääneen lukeminen on hieno ja ehdottoman tärkeä perinne
päiväkodeissa. Lapselle lukeminen herättää hiljalleen kielellisen
tietoisuuden, mikä on edellytys lukemaan ja kirjoittamaan oppimiselle.
Jo hyvin pieni lapsi imee kuulemistansa saduista sanastoa ja kielen
rakenteita, sekä oppii seuraamaan juonta ja hahmottamaan kokonaisuuksia.
Lukeminen palvelee valtavasti myös monikielistä lasta.
Varhaiskasvatuksen kentällä olemme törmänneet pariin otteeseen myös toiminnallisiin satuihin, joissa lapsen osallisuus ja sitoutuneisuus näkyvät uudella tavalla perinteiseen ääneenlukuun verrattuna. Jo 2-vuotias suomea toisena kielenä puhuva voi kokea olevansa tärkeässä roolissa tarinan luojana. Samalla tavoin olemme huomannet toiminnallisten satujen iskevän myös viskareihin. Toiminnallinen satu vaatii kuulijaltaan enemmän, mutta sitoutuminen on helpompaa ja osallistuminen antoisampaa.
Toteutustapoja olisi varmasti loputtomiin, mutta tällä kertaa päädyimme tuottamaan neljä satua, joihin lapset osallistuvat kuvittajina kuvakorttien avulla. Jokaiseen satuun on koottu omat kuvasanastonsa, joiden kuvat jaetaan lapsille ennen aloittamista. Pienryhmässä saa aina irti enemmän, silloin jokainen lapsi voi saada useamman kuvan. Aikuinen kertoo tarinaa ja lapset ovat tarkkana - milloin tarinassa esiintyy asia, joka on juuri minun kuvakortissani? Kun lapsi tunnistaa tarinasta substantiivinsa, hän saa liittää kuvansa muiden jatkoksi esim. seinälle. Aikuinen toistaa tarvittaessa ja johdattelee. Osallistumisen riemu on nähtävissä, kun juuri oma sana ponnahtaa tarinassa seuraavaksi :)
Linkeistä tulostettavissa sekä tarina, että kuvat. Kuvat: Sergio Palao / ARASAAC-kuvat / Papunetin kuvapankki. Poikkeuksena 'pulkka': Aino Ojala / Papunetin kuvapankki.
Kesä kuvasanasto
Kesä tarina
Kevät kuvasanasto
Kevät tarina
Syksy kuvasanasto
Syksy tarina
Talvi kuvasanasto
Talvi tarina
Näitä lyhyitä tarinoita on kohtuullisen helppo luoda itse. Päätät vain, mitä sanastoa tai millaisia rakenteita tarinan kautta on tarkoitus harjoitella, yhdistät ne tarinaksi, ja luot kuvatyökalulla kuvakortit tarinaan. Laminoit, sinitarroitat, valmis!
Varhaiskasvatuksen kentällä olemme törmänneet pariin otteeseen myös toiminnallisiin satuihin, joissa lapsen osallisuus ja sitoutuneisuus näkyvät uudella tavalla perinteiseen ääneenlukuun verrattuna. Jo 2-vuotias suomea toisena kielenä puhuva voi kokea olevansa tärkeässä roolissa tarinan luojana. Samalla tavoin olemme huomannet toiminnallisten satujen iskevän myös viskareihin. Toiminnallinen satu vaatii kuulijaltaan enemmän, mutta sitoutuminen on helpompaa ja osallistuminen antoisampaa.
Toteutustapoja olisi varmasti loputtomiin, mutta tällä kertaa päädyimme tuottamaan neljä satua, joihin lapset osallistuvat kuvittajina kuvakorttien avulla. Jokaiseen satuun on koottu omat kuvasanastonsa, joiden kuvat jaetaan lapsille ennen aloittamista. Pienryhmässä saa aina irti enemmän, silloin jokainen lapsi voi saada useamman kuvan. Aikuinen kertoo tarinaa ja lapset ovat tarkkana - milloin tarinassa esiintyy asia, joka on juuri minun kuvakortissani? Kun lapsi tunnistaa tarinasta substantiivinsa, hän saa liittää kuvansa muiden jatkoksi esim. seinälle. Aikuinen toistaa tarvittaessa ja johdattelee. Osallistumisen riemu on nähtävissä, kun juuri oma sana ponnahtaa tarinassa seuraavaksi :)
Linkeistä tulostettavissa sekä tarina, että kuvat. Kuvat: Sergio Palao / ARASAAC-kuvat / Papunetin kuvapankki. Poikkeuksena 'pulkka': Aino Ojala / Papunetin kuvapankki.
Kesä kuvasanasto
Kesä tarina
Kevät kuvasanasto
Kevät tarina
Syksy kuvasanasto
Syksy tarina
Talvi kuvasanasto
Talvi tarina
Näitä lyhyitä tarinoita on kohtuullisen helppo luoda itse. Päätät vain, mitä sanastoa tai millaisia rakenteita tarinan kautta on tarkoitus harjoitella, yhdistät ne tarinaksi, ja luot kuvatyökalulla kuvakortit tarinaan. Laminoit, sinitarroitat, valmis!
S2-opetussuunnitelmia eri puolilta Suomea
"Varhaiskasvatuksessa
tuetaan monipuolisesti vieraskielisten ja monikielisten lasten
kielitaidon sekä kieli- ja kulttuuri-identiteettien ja itsetunnon
kehittymistä", mainitaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 2016.
Täsmälleen sama todetaan Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa.
Varhaiskasvatuksella ei ole omaa virallista opetussuunnitelmaa, joka
sitoisi ja asettaisi kriteerit sille, mitä lapsen tulee
päiväkotitaipaleensa aikana oppia. Niinpä myös suomi toisena kielenä
-opetuksen kohdalla varhaiskasvattajille jää suuri vastuu siitä, miten
ja mitä suomea toisena kielenään puhuva lapsi oppii.
Siinä, miten paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat ja niiden oheen tehdyt S2-suunnitelmat palvelevat ammattilaista lapsiryhmässään, on varmasti paljon eroja. Oheisissa paikallisissa suunnitelmissa on kuitenkin kaikissa jotakin, mikä tuo S2-opetuksen päiväkodissa hieman konkreettisemmalle tasolle. Olkaa siis hyvät, Porvoo, Kemi, Riihimäki ja Lappeenranta!
Kemin S2-opetus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa -asiakirja
> Muun muassa havainnollistava 'Toisen kielen kielitaidon kehityksen portaat' -malli, 'Kielitaidon kämmenmalli' käytännössä kuvattuna, arviointimenetelmien lista, kielen kehityksen tukemisen muistilista ja linkkivinkkejä.
Riihimäen suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen
> Suunnitelmaan kirjattu tarkasti kielen kehityksestä, sen vaiheista ja osa-alueista, toisen kielen oppimisen vaiheista ja S2-opetuksen menetelmistä arjessa. Liitteenä 'Suomi on erilainen kieli' -artikkeli, joka esittelee suomen kielen erikoispiirteitä oppimisen kannalta.
Porvoon varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä -opetuksen sivut
> Porvoon sivuilla
vuosittaisia kielellisiä tavoitteita ja miten puhua vanhemmille kielten merkityksestä,
aikuisen kielellisestä roolista,
päivähoidon aloitusvaiheen kielipulmista sekä
konkreettinen suunnitelma 'Maahanmuuttajataustainen lapsi ja kielellinen tuki'.
Lappeenrannan varhaiskasvatuksen eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset ja perheet-sivusto
> Kuvien käyttö S2-opetuksen tukena,
opas 'Rakkautta ja vanhemmuutta kahdenkulttuurin perheissä',
Lapsen kielen arvioinnin avuksi -dokumentti
Siinä, miten paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat ja niiden oheen tehdyt S2-suunnitelmat palvelevat ammattilaista lapsiryhmässään, on varmasti paljon eroja. Oheisissa paikallisissa suunnitelmissa on kuitenkin kaikissa jotakin, mikä tuo S2-opetuksen päiväkodissa hieman konkreettisemmalle tasolle. Olkaa siis hyvät, Porvoo, Kemi, Riihimäki ja Lappeenranta!
Kielitaidon kämmenmalli / Porvoon varhaiskasvatuksen S2-opetuksen sivut |
Kemin S2-opetus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa -asiakirja
> Muun muassa havainnollistava 'Toisen kielen kielitaidon kehityksen portaat' -malli, 'Kielitaidon kämmenmalli' käytännössä kuvattuna, arviointimenetelmien lista, kielen kehityksen tukemisen muistilista ja linkkivinkkejä.
Riihimäen suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen
> Suunnitelmaan kirjattu tarkasti kielen kehityksestä, sen vaiheista ja osa-alueista, toisen kielen oppimisen vaiheista ja S2-opetuksen menetelmistä arjessa. Liitteenä 'Suomi on erilainen kieli' -artikkeli, joka esittelee suomen kielen erikoispiirteitä oppimisen kannalta.
Porvoon varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä -opetuksen sivut
> Porvoon sivuilla
vuosittaisia kielellisiä tavoitteita ja miten puhua vanhemmille kielten merkityksestä,
aikuisen kielellisestä roolista,
päivähoidon aloitusvaiheen kielipulmista sekä
konkreettinen suunnitelma 'Maahanmuuttajataustainen lapsi ja kielellinen tuki'.
Lappeenrannan varhaiskasvatuksen eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset ja perheet-sivusto
> Kuvien käyttö S2-opetuksen tukena,
opas 'Rakkautta ja vanhemmuutta kahdenkulttuurin perheissä',
Lapsen kielen arvioinnin avuksi -dokumentti
Hauska viikkoleikki
Viikonpäivät, jumppaliikkeet, verbit ja loruttelu yhdistyvät tässä vauhdikkaassa leikissä. Hauskan viikkoleikin voi ottaa osaksi jokaista aamun aloitusta, maanantaista aloittaen, eikä se vaadi esivalmisteluja. Leikki laittaa lapset, pohtimaan, muistelemaan ja keksimään - ja sitten liikkumaan sen mukaisesti.
Leikki alkaa liikkeelle lähtemällä. Tilasta riippuen voidaan kiertää pöytiä tai liikkua piirissä kiihtyvällä tahdilla. Samalla lausutaan yhteen ääneen:
Leikki alkaa liikkeelle lähtemällä. Tilasta riippuen voidaan kiertää pöytiä tai liikkua piirissä kiihtyvällä tahdilla. Samalla lausutaan yhteen ääneen:
"Ootteko kuulleet, ootteko kuulleet,
hauskasta viikko leikistä?
Ootteko kuulleet, ootteko kuulleet,
hauskasta viikko leikistä?"
Liike pysähtyy ja aikuinen kysyy lapsilta, mitä 'maanantaina' voisi tehdä. Yksi lapsista saa näyttää keksimänsä liikkeen, joka kokeillaan kerran yhteisesti. Liikkeeseen liitetään lause "maanantaina tehdään näin". Tämän jälkeen loru alkaa alusta tilassa liikkumisella ja lopussa tehdään maanantain liike. Seuraavina viikonpäivinä loruun lisätään aina uusi liike. Samalla lapset joutuvat muistelemaan, mitä liikkeitä loruun on jo liitetty. Jokaisen lisätyn viikonpäivän jälkeen säkeistö lausutaan alusta tilassa liikkuen. Perjantaina koko loru kuulostaisi siis tältä:
"Ootteko kuulleet, ootteko kuulleet,
hauskasta viikko leikistä?
Ootteko kuulleet, ootteko kuulleet,
hauskasta viikko leikistä?
Maanantaina tehdään näin
Ootteko kuulleet, ootteko kuulleet,
hauskasta viikko leikistä?
Ootteko kuulleet, ootteko kuulleet,
hauskasta viikko leikistä?
Maanantaina tehdään näin
Tiistaina tehdään näin
Ootteko kuulleet, ootteko kuulleet,
hauskasta viikko leikistä?
Ootteko kuulleet, ootteko kuulleet,
hauskasta viikko leikistä?
Maanantaina tehdään näin
Tiistaina tehdään näin
Keskiviikkona tehdään näin
Ootteko kuulleet, ootteko kuulleet,
hauskasta viikko leikistä?
Ootteko kuulleet, ootteko kuulleet,
hauskasta viikko leikistä?
Maanantaina tehdään näin
Tiistaina tehdään näin
Keskiviikkona tehdään näin
Torstaina tehdään näin
Ootteko kuulleet, ootteko kuulleet,
hauskasta viikko leikistä?
Ootteko kuulleet, ootteko kuulleet,
hauskasta viikko leikistä?
Maanantaina tehdään näin
Tiistaina tehdään näin
Keskiviikkona tehdään näin
Torstaina tehdään näin
perjantaina tehdään näin!"
Koko rimpsun ja jumppailun lopuksi on ryhmä varmasti läkähdyksissä ja valmis toimintaan :)
Lasten kuvakirjat työkaluna kielenoppimisessa
Kuvakirjat ovat osa jokaisen päiväkodin
varustusta. Kirjoista voi nauttia monella tavoin, esimerkiksi lapset keskenään,
koko ryhmä yhdessä tai aikuinen pienryhmän kanssa. Nykyään
tunnetaan monia erilaisia tapoja työskennellä kirjallisuuden kanssa
jo aivan pienten ryhmässä, mutta monesti kirjojen käyttö uhkaa
jäädä pinnalliseksi, satunnaiseksi ja irralliseksi. Unohtamatta
lapsen oikeutta puhtaasti nauttia lukemisesta yhdessä aikuisen
kanssa, voidaan erityisesti kuvakirjojen kanssa työskennellä myös
syvemmin ja pitkäjänteisemmin, lapsen osallisuutta arvostaen. Kirjojen valintaa ja työskentelytapoja
kannattaa pohtia mm. toisen kielen oppimisen, identiteetin rakentumisen ja
yhteisöllisyyden näkökulmista.
Millaiset teemat ovat lasten
kokemusmaailmaa lähellä? Millaisia kokemuksia kirjojen kautta
halutaan tarjota? Millaista sanastoa kirjat tarjoavat? Millainen on
tekstin ja kuvan suhde kirjassa? Tukeeko kuvitus nimeämistä ja omaa
kerrontaa? Ja ennen kaikkea – miten kuvakirjaa voisi lähteä lasten
kanssa työstämään?
Uusia lastenkirjoja julkaistaan tiheään ja kaupunkien kirjastot hankkivat niitä hyllyihinsä ahkerasti.
Mm. erilaiset moninaisuuden teemat ovat selvä trendi nykypäivän
lastenkirjallisuudessa, mikä onkin ihan mahtava asia! Myös
kaveritaitoihin ja tunnekasvatukseen keskittyviä lastenkirjoja
ilmestyy koko ajan lisää. Maailmankoulun sivuilta
löytyy kattava listaus varhaiskasvatukseen sopivista kirjoista, joissa
tärkeitä teemoja. Seuraavassa myös muutamia kuvakirjoja ja -sarjoja,
joihin olemme itse tutustuneet:
Parku-Pöllö -sarja,
Friester & Goossens:
Lasten Keskuksen kirjoja, jossa ihanan herkkä kuvitus! Pieni pöllö
elää metsässään muiden erilaisten asukkien kanssa. Pöllö seikkailee
lumessa, etsii ilmapalloaan ja - parkuu vain. Tuoreita kirjoja, joissa
hyvää sanastoa ja paljon dialogia.
Leijona ja hiiri, Bright: Pieni hiiri
kyllästyy olemaan huomaamaton ja päättää opetella ärjymään.
Apua hän pyytää leijonalta, ja kaksikosta tulee lopulta hyvät
ystävykset. Kuvitus on vaikuttavaa ja teksti runomuotoista. Hyvän
mielen tarina, jossa eläinhahmoilla omat luonteensa.
Hipinäaasi apinahiisi, Hytönen kuv.
Pikkujämsä: Kuvitukseltaan ja kieleltään värikäs ja rikas
kirja, jossa teemana samanlaisuus ja erilaisuus. Kaikki viidakon
eläimet kiusaavat Hipinäaasia, mutta löytäessään ystävän se
oppii hyväksymään itsensä juuri sellaisena kuin on.
Seepra joka oli liian vikkelä,
Desmond: Viidakon eläinten ystävyys säröilee, sillä seepra ei
osaa leikkiä kaveriensa tahtiin. Lopulta kaikki kuitenkin järjestyy.
Kirja tarjoaa aiheita pohdinnalle lasten kanssa ja kuvitus tukee
mielikuvitusta.
Kyllä me osaamme!, Pressler &
Geisler: Lasten Keskuksen kirja, jossa itsetuntoa vahvistavia
tarinoita eri teemoista. Mukana mm. päiväkoti, ulkoilu,
kauppareissu, lääkärikäynti... Kuvitus on miellyttävä ja tukee
nimeämistä sekä yhteistä keskustelua. Pitkä kirja, jonka
lukemista suosittelemme yksi tarina kerrallaan.
Tässä vielä mainioita
päiväkotiaiheisia kirjoja, joissa rikas kuvitus tukee nimeämistä
ja keskustelua. Täsmäsanastoa lapselle, jolle päiväkodin arki ja
suomenkieli eivät ole vielä kovin tuttuja:
Iida ja pehmot päiväkodissa, Kruusval
suom. Marttinen. Iida ja pehmot seikkailevat toisessa kirjassa myös puistossa.
Huuko menee päiväkotiin, Melling.
Oona ja Eetu – päivä hoidossa,
Kirkkopelto ja Wäre. Samoilta tekijöiltä myös muita Oona ja Eetu kirjoja!
Sannan päiväkoti, Wolde. Wolden Sanna- ja Teemu-sarjoissa pieniä kirjoja monenmoisesta aiheesta.
Onni-poika menee päiväkotiin,
Pelliccioni. Onni-pojan elämästä on tehty kokonainen sarja. Pienille lapsille.
Tatu ja Patu päiväkodissa,
Havukainen
ja Toivonen. Tatu ja Patu-sarjan sekä samojen tekijöiden Veera-sarjan
kirjoissa riittää loputtomiin katseltavaa. Raikkaan humoristinen ote
kuvakirjaan, juoni poukkoilee ja johdattaa tutkimisen äärelle.
Oma kuvasanakirjani: Päiväkoti,
Gernhaüser. Kuvasanakirja, jossa hurjasti tunnistettavaa ja lyhyt kertova teksti joka sivulla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)